Käsillä tekemisen ihanuutta…

Kevät etenee hyvää vauhtia (ainakin toivon niin), vaikka juuri nyt sataakin sakeasti lunta. Viikonlopuksi on luvannut jo plusasteita ja ihanaa lämmittävää aurinkoa, joka antaa niin paljon lisää energiaa tekemiseen.

Tammikuussa alkanut marjatilayrittäjäkoulutus on edennyt jo hyvän matkaa ja mielenkiintoista tietoa marjanviljelyyn liittyen on tullut jo kiitettävästi. Nähtäväksi jää tuleeko siitä Koivulahteen uusi tuotanto suunta vai ei? Monta kysymystä on vielä ratkaistavana.

Viime viikonloppuna aloitin liiteri/huussin rakentamisen tähän omaan rantaan. Viimeisessä kahdessa tuunatussa huussissa on niin sanotusti ollut sitä jotain (ainakin omasta mielestä) ja niin nytkin tuohon uuteen pitäisi keksiä SE JOKIN. Vielä ei kuitenkaan ole selkeänä mitä se voisi olla. Luotan siihen, että kaikki kuningas ideat vain tulevat, kun antaa sen syntymiselle aikaa. Aloin tehdä rakennusta tuossa tallissa, eikä hajuakaan miten sen saan siirrettyä tuonne rantaan. No uskon, että siihen löytyy jokin ratkaisu. Nimimerkki ” Nokkasieraimet suurellaan siirrän, vaikka vuoria” (okei, puoliksi leikkiä).

Koivulahti majoitus wc
Ahoniemi majoitus wc

Vanha ulkoeteinenkin, johon viimeksi viittasin, on kokenut talven aikana muodonmuutoksen ja siitä tuli kyllä oikein ihana, ainakin omasta mielestä. Palaan tähän ”karkkiin”, kunhan saan sen sisustettua ja ihan kokonaan valmiiksi.

Äitini oli ompelija ja isäni on kirvesmies. Olen kai saanut tämän käsillä tekemisen taidon ja kiinnostuksen verenperintönä vanhemmiltani ja onhan yleensä mallilla ja esimerkillä myös isomerkitys siihen mitä isona tekee. Muistan, kuinka kotonamme kävi ihmisiä ja äiti otti heistä mittoja ja valmisti uusia vaatteita tai korjasi niitä. Kaksitoista vuotiaana ompelin itselleni ensimmäiset housut, mutta varmaan jo paljon ennen sitä olen ommellut jotain. Hermostumiseen asti tinkasin äitiä leikkaamaan minulle kankaita, koska en uskaltanut sitä itse tehdä, enkä sen ikäisenä osannut käyttää kaavoja.

Nappia ompelemassa

Peruskoulun jälkeen ajattelin, että lähden opiskelemaan käsityöalaa ja itse asiassa olin menossa ja valittu Oulun käsi ja taideteollisuuskouluun, mutta niin ei ollut sitten ilmeisesti tarkoitettu, koska jokin vei minut opiskelemaan sianhoitokouluun.

Myöhemmin Koivulahdessa jo ollessa, tein itse lapsille paljon vaatteita. Silloin he eivät osanneet sanoa mitään äidin ompeluksista, kaikki kelpasi, mutta myöhemmin on yhdessä naurettu ”tekstiilikaksosille/-kolmosille”.

Vuosiin vaatteiden ompeleminen on ollut hyvin satunnaista. Verhoja, tyynynpäällisiä, korjauksia ja jotain pientä lukuun ottamatta. Niin kuin yleensä kaikessa mukavassa tekemisessä, kun pirulle antaa pikku sormen niin se vie koko käden, niin kävi myös viime kesänä. Alun perin yhden mekon tekeminen ja hyvän kaavan löytäminen johti useampaan mekkoon ja vähän vanhojen tuunaamiseenkin.

Mekko tehtailua kesällä 2018
Vanhasta uutta

Tänä talvena liityin facebook- ryhmään Ompeluelämää ja taas mentiin ja lujaa! En ole tajunnut, että on tullut niin paljon ihania nettikangaskauppoja. Ja mitä ideoita olen tuolta ryhmästä saanut. Päässä surisee, niin paljon olisi intoa ja ideoita tehdä kaikkea.

Ideoita vaatteisiin

On ollut ”ompelijana” ja ompelijan tyttärenä mieltä lämmittävää ja tosi ihanaa seurata tuossa ryhmässä ja yleensäkin, miten ompeluharrastus ja itse tekeminen on noussut uuteen suosioon. Olen ajatellut, että nämä ihanat uudet kotimaiset ja (ulkomaiset) kankaiden valmistajat/myyjät ovat saaneet tämän buumin aikaan, ja ylipäätään vaateteollisuus ja erityisesti lastenvaatteet. Halutaan myös tehdä itse, vaikkei se tule välttämättä halvemmaksi. Veikkaanpa, että päätellen keskustelusta Ompeluelämää- ryhmässä ompelukone ja saumurimyyjätkin ovat saaneet uutta vauhtia konemyyntiin. Huonoa tuossa ryhmässä on, että ryhmässä olo tulee kalliiksi 😉.

Ihania kankaita lastenvaatteisiin

P.s Joku oli ryhmässä tehnyt kankaasta ”Muumimamma unelmoi” ihania laukkuja ja ajattelin, että käyn ostamassa tuota kangasta. Viime viikolla kävin kangaskaupassa ja tuo kyseinen kangas jäi kauppaan, mutta mukaan lähti isokassi muita kankaita. Vaarallista 😉

Näin netissä jutun Ompelulaneista ja siitä sainkin idean järjestää täällä Koivulahdessa vastaavan tilaisuuden. Meidän laneissa teemana on mekko /tunika, mutta jokainen saa omien taitojen ja osaamisen mukaan tehdä ihan mitä haluaa.

Mitä lanit ovat?

Ompelulaneilla tarkoittaa ompelutapahtumaa, johon jokainen tuo omat koneet, tarvikkeet ja kankaat mukanaan, ja ompelee yhdessä muiden kanssa.

Laneja on perinteisesti ollut vain tietokonepelien puolella. Tietokonepalaajat ovat kokoontuneet laneissa yhteen ja pelanneet yhdessä tilassa samassa lähiverkossa. Lähiverkko on englanniksi local area network, eli LAN. Lanit ovat suomen kieleen tullut muunnos englannin kielen sanasta.

Verhojen ompelua Ahoniemellä

Tervetuloa ompelemisen ihmeelliseen maailmaan Koivulahteen!

Koivulahden Anne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.